Sydän auki
Olen tässä
alastomana
Yritän maadoittua elämään kiinni
Kuka minuun tarttuu
Vai tarttuuko kukaan
Mikä minut kaataa
tai nostaa
Ojennan käteni
ota kiinni
Joskus jossain mainitsin, että kirjoittaminen on mulle paras tapa tuoda ajatukseni esille. Pysähdyin miettimään mitä mulla ois vielä tänne blogin puolelle annettavaa ja mihin rohkeus riittäisi. Päätin sitten, että voin ainakin tällaisen yhden postauksen tehdä ja katsotaan kannattaako se, tuleeko toista samanlaista.
Tässä olen minä ja pala mun sisältä, tässä on mun runoja ja mietteitä. Osa minua, mun kirjoituksia.
Maista mansikkaa
puraise
laita huulet yhteen
pyöritä kielen kärjellä pala takahampaisiin
liu’uta mehua suun limakalvoilla
pistävä makeus
Puske kaikilla voimillasi
itsesi
pinnalle suon pohjasta
Anna onnistumisen tunteiden vallita
Sinä elät
Nauhaa sylkevä vanha kasettisoitin
sillä ei ole enää nimeä nykylapsen suussa
mutta minulle sinä soitit ne rakkauslaulut
joiden katkeruutta välillä kaipaan
Kaipaan kuulla ne tarinat
joita muut eivät voi kertoa
Kaipaan nauhan kelaamista
Kaipaan sitä tunnetta
kun elämä oli huoletonta
Vain koska minä olen minä
voin olla tosi täydellinen
Mene, tee, koe
Niin kaunista!
Kiitos! <3
”Tosi täydellinen”, kyllä. Ihania värssyjä, ja ihana kun rohkenit jakaa ne. <3
Mahtavaa alkanutta viikkoa sinulle! 🙂
KIITOS ja kiitos samoin!! <3