Hae
Minulta teille

Ota koppi ja anna kehu

 

Ota koppi tästä haasteesta ja anna kehu

Tänä maanantaina niin myös mulla kuten monella muullakin näytti menevän maanantai enemmän tai vähemmän päin prinkkalaa millon mistäkin syystä. Ajattelin, että kokeiltasko yhdessä sitten tehdä tästä loppuviikosta vähän edes parempi ja haluan heittää ilmoille pienen haasteen, josta kuka vaan voi ottaa halutessaan kopin:

Jotta loppuviikko olisi vähemmän kurja vastoinkäymisten maanantain jälkeen, vaikutetaan toistemme mieleen ja kerrotaan jollekin hyvälle ystävälle tai läheiselle kehu miksi juuri hänestä pidämme. Mikäli itse vastaanotamme kehuja, ei aleta väheksymään itseämme ”perussuomalaiseen tapaan” vaan sanotaan vain KIITOS.

 

Minä kehun avopuolisoani

Vaikka me kaksi härkää aika ajoin olemmekin sarvet vastakkain, sinä olet yksi lempeimmistä ihmisistä ketä olen koskaan tuntenut. Lohdutat silloin kun tarvitsee ja naurat mun huonoille vitseille mun kanssa. Oot vaan niin ihana.

Rakas keho

Sain pari viikkoa sitten luettavakseni Rakas keho -kirjan. Aikamoinen kirja sanoisinko. Kirja puhuttelee ja ynnää yhteen asiat miksi joku mahdollisesti on epävarma kehostaan ja miksi ei ole mitään syytä olla epävarma. Kirjassa on myös kauniita kuvia erilaisista kehoista ja niiden tarina henkilöiden kirjoittamana, jotka kehoa kantavat. Suosittelen.

Kirja sisältää harjoituksia, joita kirjan lukija voi tehdä. Ensimmäisenä harjoituksena kirjassa on kirjoittaa kirje omalla keholleen. On myös harjoitus, jossa kirjan lukijan tulee kuvitella itsensä 90-vuotiaana ja miettiä, millaisia puheita ystävät ja läheiset pitäisivät syntymäpäivillä lukijasta. Tuskin he puhuisivat siitä, minkä näköinen lukija on vaan siitä, millainen henkilö sisimmältään, luonteeltaan, läheisenä ja ystävänä hän on. Etenkin nämä kaksi harjoituksta jäivät pyörimään mieleeni kirjan luettuani ja ajattelin rohkaistua julkaisemalla oman kirjeeni keholleni. Millaisen kirjeen sinä kirjoittaisit?

 

 

Rakas keho

 

Meillä ei ole aina ollut helppoa yhdessä. Olen laiminlyönyt sinua ja hyvinvointiasi, olen koittanut laittaa vyön vielä kireämmälle mitä se oikeasti menee niin, ettei henki meinaa kulkea. Olen tehnyt sinulle ilkivaltaa. Olen lyönyt sinua, puristanut kynsilläni, painanut niiteillä kämmeneen ja antanut sinun nähdä nälkää. Olen vihannut sinua niin paljon silloin, kun mieleni on voinut huonosti.

Aiemmin en ole ymmärtänyt olla ylpeä siitä millainen sinä olet. En ole ymmärtänyt, että kun satutan itseäni, satutan myös ihmistä, joka on minut luonut ja jonka verta olen. Jos oma lapseni ajattelisi samalla tavalla omasta kehostaan kuin minä olen sinusta ajatellut, tulisin todella surulliseksi. Olisihan hän minun vertani ja minulta saanut lahjaksi geenit kehoonsa. Olenhan minäkin tytär. Sinulla, kehoni, on äitini pituus, äitini muodot, ainakin puolet äitini geeneistä. Paljon olet äitini puolelta perinyt. Ja minä pidän äitiäni upeana. Miksi siis en ole pitänyt sinua, kehoani, aina yhtä upeana.

Olen verrannut sinua toisten ihmisten kehoihin ja syyttänyt sinua siitä, ettet ole samanlainen tai pysty samaan kuin muiden kehot pystyvät. Olen haukkunut sinua voimattomaksi, vaikka olen itse ollut voimaton. Sinähän olet kaikkien niiden kurjimpienkin tekojen ja sanojen keskellä kantanut minua. Jaksanut viedä minua eteenpäin ja nostanut ylös kuopasta, kun olen tippunut. Minun pitää kiittää sinua.

Minun pitää kiittää sinua siitä, että olet toiminut silloinkin, kun pääni ei ole toiminut. Kun pääni on ollut pelkkää mustaa surun, vihan, pelon sekä epävarmuuden kyllästämänä. Minun pitää kiittää sinua siitä, että vaikka en ole ruokkinut sinua, sinä et ole luovuttanut. Minun pitää kiittää kehoni sinua siitä, että sinä olet parantanut kaikki itseesi tulleet haavat ja ruhjeet jotka olen aiheuttanut. Kiitän, että sinä olet voimakas. Voimakkaampi kuin mieleni koskaan on ollut. Rakas kehoni, kiitos.

 

LUE MYÖS: OON HYVÄ NÄIN