Hae
Minulta teille

Elä nyt

Tällä viikolla julkaistiin uusin Muistiliiton Muisti-lehti, jossa oli myös lukijoiden kirjoittama juttu. Tämän jutun kirjoittajana olen minä ja aiheena vertaistuen merkitys nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen. Kirjoitin jutun jo keväällä ja silloin tuli käytyä aikamoisia tunteita läpi, koska tottakai, oli kyseessä sairaus kuin sairaus sitä miettii, että miksi juuri se sairaus osuu omalle tai läheisen kohdalle.

 

 

Kävin keväällä aikamoisen tunnekirjon läpi tuon jutun kirjoittamisen myötä ja tällä viikolla olen käsitellyt nuita tunteita uudestaan muutaman päivän ajan. Olo on suoraan sanottuna ollut aivan paska eikä oikeen mistään ole tuntunut tulevan mitään, mutta samaan aikaan luvan antaminen itselleen käydä nuo tunteet läpi on ollut erittäin terapeuttista sekä voimaannuttavaa. Luulen olevani vahvempi kuin aiemmin ja elämään nyt, kun matkaa on vielä jäljellä.

 

Muuttunut ajatusmaailma

Etenkin isäni sairastumisen jälkeen olen aikalailla luopunut ajatusmaailmasta ”sitten kun” ja pyrkinyt noudattamaan enemmän sanontaa ”elä nyt”. Ymmärrän kyllä toki mikäli kanssani keskustelevaa henkilöä sanomani ahdistaa. Aivan kuin kokoajan pitäisi olla tekemässä jotain ja varpasillaan varomassa, ettei varmasti tee mitään. Että pitäisi samaan aikaan yrittää mennä, tulla ja olla.

Mun mielestä noudattamalla ajatusmaailmaa ”elä nyt” ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikista asioista pitäisi niin sanotusti ottaa ilo irti. Mielestäni se on myöskin sitä, että antaa luvan itselleen elää niitä tunteita ja kokemuksia läpi juuri sellaisina kuin ne sillä hetkellä tuntuvat. Ei pidättele. Olen kokenut, että tunteiden pidättämisellä ei saa muuta kuin tehtyä hallaa itselleen. Kerran eräs viisas nainen on sanonut: ”Jos ei anna itselleen lupaa tuntea niitä huonoimpiakin tunteita, ei voi iloita niistä iloisimmistakaan tunteista kokonaisuudessaan.”

 

 

Elä NYt

Mun mielestä eläminen nyt ei tarkoita sitä, että kaiken tulee olla loisteliasta ja ihanaa. Eläminen nyt voi olla myös läsnäolemista niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Olla läsnä muille, mutta ennen kaikkea itselleen. Läsnäoleminenkaan ei kuitenkaan saa tuntua siltä, että siihen painostetaan vaan etsiä itselleen sopiva tasapaino olemiselle ja ei-olemiselle. Olemisella tarkoitan aktiivisuutta, tekemistä, tuntemista ja niin edelleen. Ei-olemisella tarkoitan sitä, että mikäli haluat viettää aikaasi esimerkiksi yksin peiton alle käpertyneenä pimeässä huoneessa, käperry peiton alle yksin pimeään huoneeseen ja ole siellä. Sinä kyllä pääset sieltä pois ja olet vahvempi kuin aikaisemmin. Olet kerännyt voimiasi. Matka jatkuu.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *