Hae
Minulta teille

Flunssa = kalamalja päässä

Täällä on usean päivän ajan podettu flunssaa, mutta töissä on silti tullut käytyä. Mulla on vähän ”huono” tapa potea huonoa omaatuntoa, jos sairastan ja joudun olemaan töistä pois (etenkin, kun vielä ihan vasta aloittanut uudessa paikassa), joten oman voinnin mukaan olen suoriutunut päivään kuuluvista askareista.

 

Kuva: Laura Maunu Photography

 

Kuitenkin, vaikka olen sanonut työkavereille, että olen hieman flunssainen ja teen sen verran mitä jaksan, koen heti epävarmuutta työpaikastani ja asemastani. En ole niin skarppina kuin tavallisesti olisin, kun kalamalja päässä tuntuu pitävän minut ulkopuolella kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Saatan vain istua ja tuijottaa, en kuule tai havannoi ympäristöä. Vastaan esimerkiksi ”Joo”, mutta en tajua mihin vastasin ja puhuttiinko edes minulle. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kohdatessa en pysty jutustelemaan ylimääräisiä kuin on pakko, koska kurkkuun sattuu. Ajattelevat varmaan minun olevan ujo ja osaamaton. En hoksaa tehdä oma-aloitteisesti mitään vaan tarvitsen joka asiaan sanallisen ohjauksen työparilta:”Tekisitkö, menisitkö, tulisitko, hakisitko…” Ai, pyysitkö jotain?

Työpäivän päätteeksi kirjauksia kirjoittaessa en muista mitä päivän aikana on tehty ja kenen kanssa vai olenko ylipäätään tehnyt mitään, joten tuijotan tyhjiä rivejä ensimmäiset 15 minuuttia. Saan kirjattua jotain lyhyttä ja ytimekästä, kun olen ensin kysynyt työparilta hänen tekemistä kirjauksista, jonka jälkeen kiitän päivästä ja lähden kotisohvalle irroittelemaan kalamaljaa päästä. Hiljaa hyvä tulee.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *